KEHRA - Kehittyvä Rannikkokalastus 2010

Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutissa on kehitetty pian seitsemän vuoden ajan ammattikalastuksen pyydyksiä yhteistyössä ammattikalastajien kanssa, innovatiivista teknologiaa apuna käyttäen. Vuonna 2009 saatiin KANRA II - projektin puitteissa ensimmäistä kertaa elävää kuvaa kalojen ja hylkeiden liikkeistä kuha- ja lohirysien sisällä. Kuvamateriaalista koostetut filmit ovat nähtävillä internetissä Iconex Oy:n YouTube-sivulla osoitteessa www.youtube.com/iconexvideo. Vedenalaiskuvauksia jatketaan keväällä 2010 startanneen KEHRA - projektin puitteissa. Myös hyljekarkottimien tehoa rysien suojauksessa testataan, ja Mutnik – kuhanuotan valikoivuutta kehitetään.

Projektin toimialueena ovat entiseen tapaan rannikko- ja saaristoalueet Särkisalon ja Merikarvian välillä ja kohderyhmänä näiden alueiden päätoimiset rannikkokalastajat. Ammattikalastajat toteuttavat itse suurimman osan kokeilujen ja vedenalaiskuvausten käytännön töistä.

KANRA II - projektin tärkein osatehtävä oli selvittää, miten kalat ja hylkeet käyttäytyvät hylkeenkestävien Push Up - rysien eri osissa. Tavoitteena oli kehittää pyydyksiä kuvaustulosten perusteella siten, että niiden kalastavuus ja hylkeeltä suojaavuus suhteessa toisiinsa olisivat mahdollisimman optimaalisella tasolla. Kuha- ja siikarysissä on kehitetty myös pyydysten valikoivuutta tavoitteena saada alamittaiset kalat uimaan selektiopaneelin läpi ulos kalapesästä. Lohirysissä kuvattiin kahta erilaista, kalapesän nieluun asennettua hylkeensuojaverkkoa ja kuharysässä suuliinan ja potkun liitoskohtaa sekä erilaisia selektiopaneeleita. Parhaiten vedenalaiskuvausten tuloksiin pääsee tutustumaan katsomalla videot yllä mainitussa osoitteessa. Videot on koostanut ja kuvamateriaalin analysoinnista ja raportoinnista vastannut konsultti Vesa Tschernij (Iconex Oy), ja niistä löytyvät sekä suomenkieliset että ruotsinkieliset versiot.

KEHRA – projektissa vedenalaiskuvaukset on laajennettu hylkeenkestäviin siika- ja silakkarysiin. Rysissä kuvataan kalojen käyttäytymistä erilaisten selektiopaneelien edustalla. Alustavien tulosten perusteella näyttää siltä, että oikean selektiopaneelin löytyminen siialle on erittäin haasteellinen tehtävä. Kuharysässä haetaan edelleen oikeankokoista ja –väristä ritilää. Aivan alustavien tulosten pohjalta näyttäisi siltä, että ritilän tangoissa musta väri toimii huonosti ja vaaleanvihreä hyvin. Myös lohirysien hylkeensuojaverkkojen kuvauksia jatketaan tavoitteena kehittää suojaverkolle sellainen rakenne, josta lohet menevät läpi helposti ja myös pysyvät kalapesässä mutta joka kuitenkin pitää hylkeet loitolla. KEHRA – projekti jatkaa vedenalaiskuvauksia vuosien 2010 ja 2011 aikana.

Ammattikalastaja Ismo Johansson Paraisilta on kokeillut kevään ja alkukesän aikana kahta L-S Kalatalouskeskukselta lainattua hyljekarkotinta kahdella rysällään. Johanssonilla on ollut hylkeistä suurta haittaa aikaisemmin, mutta nyt hylkeitä ei ole näkynyt puolta kilometriä lähempänä rysiä, eikä saaliissa ole ollut hylkeen vahingoittamia kaloja. Sen sijaan Johanssonin silakkarysillä, jotka sijaitsevat melko lähellä suojattuja rysiä, kalastaja on nähnyt hylkeitä joka kerta alueella liikkuessaan.

Koekalastuksia Mutnik – kuhanuotalla jatketaan näillä näkymin keväällä 2011, ja keskitytään erityisesti nuotan selektiivisyyden kehittämiseen. Nuotan on todettu toimivan myös Saaristomeren olosuhteissa, mutta suuria haasteita ovat käyttökelpoisten vesialueiden saanti ja miehistön työkustannukset; vinssisysteemi tulisikin kehittää sellaiseksi, että nuottaustapahtumassa tarvittaisiin korkeintaan kaksi miestä.

Olosuhteet Suomen merialueella ovat muuttuneet erittäin haasteellisiksi. Työn kustannukset ovat nousseet enemmän ja nopeammin kuin kalan hinta, ja hylkeet ja merimetsot aiheuttavat kalastajille suuria menetyksiä. Pyydyskehitystyö onkin yksi tärkeimmistä tekijöistä, jos halutaan, että rannikkokalastus Suomessa säilyy. Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutin hankkeissa mukana olevat ammattikalastajat ovat innolla kehittämässä omaa elinkeinoaan.

Lisätietoja projektikoordinaattori Maria Saarinen
045 6722 688 tai  maria.saarinen@livia.fi


Ammattiopisto Livia © 2017